Perinteisesti ratsastusseurat toimivat tutulla kaavalla: järjestetään kisoja pienellä ydinporukalla, talkoillaan muuten (useimmiten sama porukka), järkätään muutamia heppakerhoja ja ehkä jotain pientä yhteistä tekemistä + ne sääntömääräiset kokoukset. Monelle seura on etäinen asia, taho jolta saa kilpailuluvan ja jonka nimi lukee lähtö- ja tuloslistassa oman nimen perässä. Kaikkia edellä mainittuja tarvitaan, mutta miksei toimintaa voisi viedä aidosti eteenpäin.
Taustani takia olen monesti kummastellut ratsastusseurojen asemaa lajin harrastajien sekä etenkin kilpailijoiden kesken. Olen tottunut tiiviseen yhteisöön joka kannustaa ja vie eteenpäin sekä auttaa tavoitteiden määrittämisessä, mutta ennenkaikkea myös tarjoaa työkaluja tavoitteiden saavuttamiseksi. Ratsastus on yksilöurheilu, okei, mutta ehkä juuri siitä syystä selkeä yhteisön tuki ja apu voi olla enemmän kuin tarpeeseen. Kukaan ei lopulta saisi olla yksin!
Niin. Niitä työkaluja. Mistä niitä saadaan?
Uskon ja toivon että saisimme esimerkiksi uusi vasta perustetun Salo Riding Clubin kanssa luotua valmennusjärjestelmän joka tukee sekä ratsastusta että urheilullisia arvoja. Sori SRC:n tyypit, tämä tulee taas ihan puskista.. mutta koska tunnen teidät niin hyvin tiedän että otatte asiasta kopin jos niikseen tulee. Olen alustavia suunnitelmia ja ajatuksia jo tehnyt.. tavoitteena tulevan kauden 2014 aikana saada aikaiseksi siitä perinteisestä ratsastusseuratoiminnasta erottuvaa. Vähän sellaisen "seuravalmennuksen" tapainen juttu, joita joissakin seuroissa onneksi on, mutta selkeällä ja laajemmalla pohjalla. Istutaan alas ja käydään jokaisen ratsastajan sekä hevosen/ponin tilanne läpi. Kirjataan vahvuudet ja heikkoudet ylös ja pohditaan miten niitä pystyttäisiin kehittämään tai hyödyntämään parhaiten. Ratsastetaan, otetaan mukaan teoria sekä ennenkaikkea sopiva liikuntakasvatus - se urheilu! Silloin tällöin 1-3 päivän "leirejä" joilla ehditään perehtymään asioihin paremmin, väliajalla omatoimista treeniä + normitreeniä ja tietysti kilpailua. Pääasiana se että tehdään yhdessä, ollaan yhdessä, kehitytään yhdessä ja ennen kaikkea pidetään hauskaa yhdessä. Kilpailuissa autetaan ja tuetaan toinen toisiaan! Tuollainen systeemi saadaan varmasti aikaiseksi, uskallan sanoa sitä kysymättä edes keneltäkään. Ensimmäinen haaste onkin se saadaanko ratsastuspuolelta mukaan lapsia, nuoria ja aikuisia jotka ovat valmiita sitoutumaan asian eteen? Ja puhun nyt aidosta sydämestä tulevasta halusta tehdä asioita ja sitoutua systeemin sääntöihin sekä omiin tavoitteisiinsa. Tavoitteet ovat yksilöllisiä, kaikkien tiimiläisten ei tarvitse hamuta paikkaa kansallisesta kärjetä tai edes siitä tuntumasta - jokainen asettaa itse tavoitteensa sopivalle tasolle.
Ratsastuksessa ei ole samoja ongelmia kuin monessa muussa lajissa, siis sitä että kuka spottaa lahjakuudeet ja vie ne mennessään. Meillä on Salossa upeat puitteet ja paljon osaamista, mikä muu meitä siis estää kuin me itse?
Väite 1: Hyvä yleiskunto edesauttaa parempiin suorituksiin, fysiikka kestää
Väite 2: Hyvä yleiskunto edesauttaa parempiin suorituksiin, henkinen puoli kestää
Väite 3: Hyvä yleiskunto edesauttaa parempiin suorituksiin, sosiaalinen toimiminen helpottuu
Tiivis rinki, joukkue, me!
P.S Tomas Kiviranta: meidän pitää sopia joku puheaika keskenämme, joku
aika jolloin ollaan tavoitettavissa. Me soitellaan nimittäin niin paljon
ristiin ettei kukaan voi edes uskoa!
perjantai 20. joulukuuta 2013
Treeniä, treeniä... kisakausi häämöttää!
Eilen pääsin itse parin viikon tauon jälkeen jälleen Anna Kärkkäisen estetreeniin Ulin kanssa. Tammahan on painonsa arvoinen kultaa ja kapasiteettia sekä sydäntä riittää enemmän kuin moni ymmärtääkään, Uli on mahtava ja rakas otus. Harva tietääkään miten hankala syksy meillä on ollut hyppyjen muodossa. Ulilta reväthi elokuun alussa kisoissa rintalihas ja tamma kielsi ulos. Ulospäin liikkeessä ei näkynyt mitään, mutta kyllähän sen tiesi että jotain on pielessä. On ottanut pirusti aikaa saada hyppyrutiinia ja itseluottamusta takaisin. Vaikka minulla joskus tuntuu ulkopuolisten mielestä olevan rajaton itseluottamus ja asenne niin sitä kyllä on nyt testattu. Tamma toimii sileällä paremmin kuin ikinä, mutta hypyt ovat olleet hakemista. Epävarmuutta, uskoisin. Nyt pari kertaa on tuntunut normaalilta - nyt on se usko palannut: hitto vie tästä tulee vielä hyvää! Kun pääsee treenaamaan vain yhdellä hevosella niin toistoja ja onnistumisia tulee auttamatta liian vähän, ottaa aikansa kun pääsee taas vauhtiin.
Kulunut kisakausi sujui näin jälkeinpäin ajatellen kohtalaisesti, ehkä jopa tyydyttävästi. Päästiin taas eteenpäin ja saatiin hyviä 110 ratoja alle sekä rutkasti kokemusta. Tuli sieltä se 120 kokeilukin suoritettua.. sehän meni alkuun hyvin, keskivaiheilla katastrofaalisesti, lopussa loistavasti. Piia Pantsun sanoin tein "Tuukat". Kyllä, sille on jo ilmeisesti oma nimitys muodostunut tässä kun Piian kanssa ollaa treenattu. Sen verran täytyy sanoa että "Tuukat" on vähentyneet viime aikoina, mistä lie johtuu. :)
Tuleva kisakausi tulee olemaan mielenkiintoinen. Meille on tulossa helmikuun alussa kauan odotettu perheenlisäys, poikavauva. Haasteita luvassa, toivotaan että kaikki menee joka sektorilla hyvin ja päästään kilpakentille.
Kulunut kisakausi sujui näin jälkeinpäin ajatellen kohtalaisesti, ehkä jopa tyydyttävästi. Päästiin taas eteenpäin ja saatiin hyviä 110 ratoja alle sekä rutkasti kokemusta. Tuli sieltä se 120 kokeilukin suoritettua.. sehän meni alkuun hyvin, keskivaiheilla katastrofaalisesti, lopussa loistavasti. Piia Pantsun sanoin tein "Tuukat". Kyllä, sille on jo ilmeisesti oma nimitys muodostunut tässä kun Piian kanssa ollaa treenattu. Sen verran täytyy sanoa että "Tuukat" on vähentyneet viime aikoina, mistä lie johtuu. :)
Tuleva kisakausi tulee olemaan mielenkiintoinen. Meille on tulossa helmikuun alussa kauan odotettu perheenlisäys, poikavauva. Haasteita luvassa, toivotaan että kaikki menee joka sektorilla hyvin ja päästään kilpakentille.
 |
| Kotimäki Derby 2013 |
torstai 19. joulukuuta 2013
Salo Riding Club - uusia tuulia ja tapoja
Saloon syksyllä 2013 perustettu uusi ratsastusseura Salo Riding Club ry (toim. huom.: olen ihan rivijäsen joka aktivoituu toisinaan) aloittaa virallisesti toimintansa 1.1.2014. Uuden seuran perustamiseen vaikutti moni asia ja tapahtuma kesän sekä syksyn 2013 aikana. Ja millä tavalla uusi seura aloittaakaan toimintansa:
SALO RIDING CLUB HYVÄNTEKEVÄISYYSKAMPANJA
Olen aiemmin monesti ollut sitä mieltä että lajin kannalta olisi etua toimia isompina seuroina joilla on enemmän vipuvartta. Osin ajattelen edelleen näin, mutta takkia on täytynyt kääntää tietyiltä osin tässä kohtaa. Mä myönnän! Toisaalta pienuuskin on suhteellista. Jos yhtäkkiä ilmaantuu 100 ihmistä uuden seuran, joka ei mitään kampanjointia harrastanut, jäsenistöön niin onhan se jo aika joukko!?
Sitä tarvittavaa vipuvartta saadaan kun pystytään tekemään avointa yhteistyötä eri seurojen, tallien sekä sidosryhmien välillä. Lopulta ei ole kyse siitä ollaanko isossa joukossa "saman lipun" alla vai pienemmissä yksiköissä. Lopulta ratkaisee se miten yhteistyökykyisiä ihmisiä me kaikki olemme. Samat ristiriidat voivat yhtä hyvin olla laadukkaan yhteistyön edessä isomman seuran sisällä kuin toisien seurojen välillä.
Pienemmässä porukassa tiettyjen asioiden hoitaminen saattaa olla huomattavasti vaivattomampaa ja ilmapiiri sallivampi. Sekä pienessä että isossa seurassa on hyvät ja huonot puolensa. Toisinaan hyvät puolet voittavat ne huonot puolet. Ja päinvastoin. Kaikki on niin yksilöllistä aina!
Viime viikkoina käydyt keskustelut ja hahmotelmat uuden SRC:n toimintatavoista sekä osin tavoitteista ovat olleet valaisevia ja kannustavia. En muista koska viimeksi olisi vastaavaa fiilistä saanut - mielikuvitus heräsi jälleen henkiin ja ideoita pursuaa. Luovuus ja idearikkaus on voimavara joka ei toimi ellei asiat ole kunnossa. Itselläni oli tarkoitus, ihan jo tulevan esikoisenkin takia, pitää täysi välivuosi kaikesta ratsastukseen liittyvästä vapaaehtoistyöstä. Olen nyt hieman lipsunut tuosta ajatuksesta.. tulen siis olemaan ensi vuonna parhaani mukaan mukana kehittämässä ja tukemassa ratsastusurheilua sekä SRC:n toimintaa. Tavoite on myös kirjoittaa ajatuksia entistä enemmän. Osa vuodatuksista tulee pysymään blogissa, mutta osa saattaa päätyä eri julkaisuiden kolumneihin... jos siihen leikkiin lähden mukaan. Katsotaan.
Nyt prioriteettina on työn alla ratsastusurheilun seminaari, josta olen jo aiemmin hieman kertonutkin, ja ensi kesän kisa- ja valmennussuunnitelmat. Seminaarista saattaa tulla lisätietoa jo huomenna! On muuten mielenkiintoisia juttuja virityksessä!
Hyvää Joulua kaikille!
SALO RIDING CLUB HYVÄNTEKEVÄISYYSKAMPANJA
Olen aiemmin monesti ollut sitä mieltä että lajin kannalta olisi etua toimia isompina seuroina joilla on enemmän vipuvartta. Osin ajattelen edelleen näin, mutta takkia on täytynyt kääntää tietyiltä osin tässä kohtaa. Mä myönnän! Toisaalta pienuuskin on suhteellista. Jos yhtäkkiä ilmaantuu 100 ihmistä uuden seuran, joka ei mitään kampanjointia harrastanut, jäsenistöön niin onhan se jo aika joukko!?
Sitä tarvittavaa vipuvartta saadaan kun pystytään tekemään avointa yhteistyötä eri seurojen, tallien sekä sidosryhmien välillä. Lopulta ei ole kyse siitä ollaanko isossa joukossa "saman lipun" alla vai pienemmissä yksiköissä. Lopulta ratkaisee se miten yhteistyökykyisiä ihmisiä me kaikki olemme. Samat ristiriidat voivat yhtä hyvin olla laadukkaan yhteistyön edessä isomman seuran sisällä kuin toisien seurojen välillä.
Pienemmässä porukassa tiettyjen asioiden hoitaminen saattaa olla huomattavasti vaivattomampaa ja ilmapiiri sallivampi. Sekä pienessä että isossa seurassa on hyvät ja huonot puolensa. Toisinaan hyvät puolet voittavat ne huonot puolet. Ja päinvastoin. Kaikki on niin yksilöllistä aina!
Viime viikkoina käydyt keskustelut ja hahmotelmat uuden SRC:n toimintatavoista sekä osin tavoitteista ovat olleet valaisevia ja kannustavia. En muista koska viimeksi olisi vastaavaa fiilistä saanut - mielikuvitus heräsi jälleen henkiin ja ideoita pursuaa. Luovuus ja idearikkaus on voimavara joka ei toimi ellei asiat ole kunnossa. Itselläni oli tarkoitus, ihan jo tulevan esikoisenkin takia, pitää täysi välivuosi kaikesta ratsastukseen liittyvästä vapaaehtoistyöstä. Olen nyt hieman lipsunut tuosta ajatuksesta.. tulen siis olemaan ensi vuonna parhaani mukaan mukana kehittämässä ja tukemassa ratsastusurheilua sekä SRC:n toimintaa. Tavoite on myös kirjoittaa ajatuksia entistä enemmän. Osa vuodatuksista tulee pysymään blogissa, mutta osa saattaa päätyä eri julkaisuiden kolumneihin... jos siihen leikkiin lähden mukaan. Katsotaan.
Nyt prioriteettina on työn alla ratsastusurheilun seminaari, josta olen jo aiemmin hieman kertonutkin, ja ensi kesän kisa- ja valmennussuunnitelmat. Seminaarista saattaa tulla lisätietoa jo huomenna! On muuten mielenkiintoisia juttuja virityksessä!
Hyvää Joulua kaikille!
perjantai 22. marraskuuta 2013
Ratsastusurheilun kivinen taival
Tämä tuntuu jo jopa surkuhupaisalta. Kirjoittaa tästä aiheesta, sillä pari vuotta sitten julkaisemani tekstin voisi taas kerran kopioida suoraan alle. Niin paljon on tapahtunut tällä saralla. Myös Markus Backlund jakoi Facebookissa muistionsa tuossa taannoin.. en muista miltä vuodelta se oli, vuosien takaa. Asiat kutakuinkin ennallaan. Sääli ja häpeä.
Olen pohdiskellut ratsastuksen asemaa ja tilaa harrastuksena sekä urheiluna. Muistetaan tähän väliin sen verran että hyppäsin vauhdissa 25 vuotiaana lätkäjätkänä mukaan tähän eriskummalliseen junaan. Olin harrastanut myös kaikkea muuta pallon perässä juoksemista pienen ikäni kuten meidän perheessä on ollut tapana. Jäähallit ympäri Suomen maan oli tuttuja niin pelaajana kuin tuomarina - olin nähnyt ja kokenut niillä reissuilla kutakuinkin kaiken. Tai niin kuvittelin. Hevosharrastuksen alkuvuodet harrastelin, puskailin kuten tapana on sanoa, omassa rauhassa autuaan tietämättömänä ulkopuolella väijyvästä maailmasta. En kuvitellutkaan ikinä edes kilpailevani saati lähteväni toimintaan muuten mukaan. Miten väärässä ihminen voikaan olla? Miten sen oman luonnon muka pystyisi peittämään? Kilpailuvietti ja tahto tehdä sekä olla tekemisissä ihmisten kanssa ajoi mukaan ratsastuksen eriskummalliseen maailmaan. Tällä hetkellä olen mietiskellyt vakavasti erinäisistä yhteydenotoista johtuen hyppäänkö takaisin lätkäjunaan tekemään ammattimaista työtä rakkaan lajin parissa vai menenkö mustan lampaan eli koripallon kyytiin. Toisaalta ratsastuspuoli vetää vahvasti puoleensa. Kaikkeen ei aika riitä, valintoja edessä. Tähän liittyen muuten aion järjestää "Ratsastusurheilun yhteenliittymä -foorumin" Salossa saadakseni keskustelua ja näkemyksiä avoimin mielin muilta tekijöiltä.
Mutta itse asiaan tai asian viereen. Miten vain.
Ratsastuksen ristiriitaisen asema ja rooli Suomessa on luvalla sanoen surkuhupaisa. Itse urheilumielisenä ja kilpailuhenkisenä haluaisin nähdä monia asioita niin sanotusti kärki edellä. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja toisaalta sponsoreiden rahoista sekä muiden tukiverkostojen palveluista on tällä hetkellä kovempaa kuin koskaan ennen. Samaan kilpailuun osallistuvat niin urheilu -kuin viihdeteollisuus. Oikeastaan ihan samaa kilpailua käyvät vaikkapa lehdet vs blogit, tai netti vs tv. Ihmiset ovat hyvin tietoisia itsestään ja odotukset vapaa-ajalle ovat kovat. Ei siis ole ihme että suurien haasteiden edessä pyristely on vaikeaa, mutta turhan etumatkan antaminen muille on sama kuin löyhässä hirttoköydessä roikkuminen. Hetken siinä kestää kunnes katkeaa. Kuten sanottua, tästä olen kirjoittanut niin paljon että menee toistoksi...nyt odotan mielenkiinnolla millaisia ajatuksia sekä ehdotuksia tulevaisuuteen esitetään SRL:n toimesta. Ihan pienet keinot eivät riitä. Tai toki riittävät jos halutaan pitäytyä tässä nykyasemassa. Aika usein nousee esille vertaukset milloin Saksaa, Hollantiin tai vaikkapa Ruotsiin. Vertailu on tietyssä määrin paikoillaan, mutta toisaalta se on täysin absurdia ja turhaa. Suomi on Suomi ja perinteet ovat suomalaisten. Tänne ei pysty suoraan kopioimaan toimintamallia muualta, se pitää luoda itse. Tämä pätee erityisesti ratsastusurheiluun sekä monessa mielessä myös yritysmaailmaan.. sen olen huomannut.
Tehdään me täällä yhdessä meille Suomessa olevilla parhaat mahdolliset puitteet ja edellytykset!
Kilpailujärjestelmän rakenne niin kilpailijan kuin järjestäjän kannalta on varsin kammottava tällä hetkellä. Toivottavasti uusi työn alla oleva järjestelmä on aidosti parempi, ettei taas vain muuteta muuttamisen ilosta. Kilpailujärjestäjän kannalta on paljon asioita joita olen peräänkuuluttanut liitolta - miksi turhaan tehdään järjestämisestä niin vaikeaa ja nostetaan järjestäjien kulurakennetta. Se raha otetaan takaisin, ehkä jopa korkojen kera, kilpailijoilta. Palaan vielä itse kilpailujärjstelmään myöhemmin.. siihen miten sitä voisi viedä eteenpäin.
Mutta summa summarum, mitä jos...
Mitä jos ulkoistettaisiin liitolta kilpailutoiminta kansalliselta tasolta lähtien? Mieti hetki ja jatka lukemista. Just wait and think.
Perustetaan uusi urheiluorganisaatio joka vastaisi kansallisista kilpailuista ruohonjuuritasolta lähtien. Tämä organisaatio toimisi liiton rahoituksella, tarkemmin sanoen 100% liiton saamasta sponsorituesta tulisi ohjata tähän tarkoitukseen. Sitähän varten sponsorit ovat, urheilua. Organisaatiolle toki olisi sallittua ja suotavaakin hankkia uusia sponsoreita esimerkiksi eri sarjakilpailuihin, finaaleihin ja muihin vastaaviin.
Urheiluorganisaatio toimisi irrallaan liiton päätöksenteosta, selkein säännöin ja sävelin. Selkeä organisaatio ja toimintatavat. Kevyempi ja helposti hallittava urheiluorganisaatio lisäisi tuottavuutta sekä tehokkuutta. Urheiluorganisaatio vastaisi mm:
- kansallisten kilpailuiden kriteereistä (järjestyspaikka / selkeä to do list)
- kilpailuiden myöntäminen
- kilpailupaikkojen ranking; vain parhaissa paikoissa kansalliset kilpailut (tiukemmat selkeät ehdot)
- sarjakilpailut ja mahdolliset lisäsponsorit
- tapahtumien auditointi
- palkintotasojen nostaminen sekä kilpailutoiminnan budjetointi
- säännöt siltä osin mikä mahdollista (muutoksia sääntöihin esim kilpailukustannuksia karsivalla tavalla jne)
- pitkäjänteisen yhteistyön luominen kilpailujärjestäjien kanssa
- jne jne
Pääpaino olisi tietysti kehittää laadukkaita urheilutapahtumia enemmän Suomeen. Eli ns nykyiset tavalliset kansalliset voisivat alkuun toimia kutakuinkin kuten aiemmin, pieniä täsmennyksiä ja tarkennuksia lukuunottamatta tietysti. Aloitetaan siitä että laitetaan huippu parempaan kuntoon, siirrytään siitä pikkuhiljaa alaspäin. Vielä ehtii!
Uskon että tähän organisaation olisi tunkua ja intoa eri ammattilaisilta. En epäile hetkeäkään!
Mitä jos uskallettaisiin ajatella rohkeasti uudella erilaisella tavalla?
Aiemmat aiheeseen liittyvät tekstit:
Ratsastuskilpailuiden tulevaisuus
Ranking järjestelmästä
Hevosurheilua(ko) Suomessa (vanha 2011 teksti)
P.S Tämä oli ihan silkkaa tajunnanvirtaa. Aihe vaihtui lennosta. Sori, tätä se on.
Olen pohdiskellut ratsastuksen asemaa ja tilaa harrastuksena sekä urheiluna. Muistetaan tähän väliin sen verran että hyppäsin vauhdissa 25 vuotiaana lätkäjätkänä mukaan tähän eriskummalliseen junaan. Olin harrastanut myös kaikkea muuta pallon perässä juoksemista pienen ikäni kuten meidän perheessä on ollut tapana. Jäähallit ympäri Suomen maan oli tuttuja niin pelaajana kuin tuomarina - olin nähnyt ja kokenut niillä reissuilla kutakuinkin kaiken. Tai niin kuvittelin. Hevosharrastuksen alkuvuodet harrastelin, puskailin kuten tapana on sanoa, omassa rauhassa autuaan tietämättömänä ulkopuolella väijyvästä maailmasta. En kuvitellutkaan ikinä edes kilpailevani saati lähteväni toimintaan muuten mukaan. Miten väärässä ihminen voikaan olla? Miten sen oman luonnon muka pystyisi peittämään? Kilpailuvietti ja tahto tehdä sekä olla tekemisissä ihmisten kanssa ajoi mukaan ratsastuksen eriskummalliseen maailmaan. Tällä hetkellä olen mietiskellyt vakavasti erinäisistä yhteydenotoista johtuen hyppäänkö takaisin lätkäjunaan tekemään ammattimaista työtä rakkaan lajin parissa vai menenkö mustan lampaan eli koripallon kyytiin. Toisaalta ratsastuspuoli vetää vahvasti puoleensa. Kaikkeen ei aika riitä, valintoja edessä. Tähän liittyen muuten aion järjestää "Ratsastusurheilun yhteenliittymä -foorumin" Salossa saadakseni keskustelua ja näkemyksiä avoimin mielin muilta tekijöiltä.
Mutta itse asiaan tai asian viereen. Miten vain.
Ratsastuksen ristiriitaisen asema ja rooli Suomessa on luvalla sanoen surkuhupaisa. Itse urheilumielisenä ja kilpailuhenkisenä haluaisin nähdä monia asioita niin sanotusti kärki edellä. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja toisaalta sponsoreiden rahoista sekä muiden tukiverkostojen palveluista on tällä hetkellä kovempaa kuin koskaan ennen. Samaan kilpailuun osallistuvat niin urheilu -kuin viihdeteollisuus. Oikeastaan ihan samaa kilpailua käyvät vaikkapa lehdet vs blogit, tai netti vs tv. Ihmiset ovat hyvin tietoisia itsestään ja odotukset vapaa-ajalle ovat kovat. Ei siis ole ihme että suurien haasteiden edessä pyristely on vaikeaa, mutta turhan etumatkan antaminen muille on sama kuin löyhässä hirttoköydessä roikkuminen. Hetken siinä kestää kunnes katkeaa. Kuten sanottua, tästä olen kirjoittanut niin paljon että menee toistoksi...nyt odotan mielenkiinnolla millaisia ajatuksia sekä ehdotuksia tulevaisuuteen esitetään SRL:n toimesta. Ihan pienet keinot eivät riitä. Tai toki riittävät jos halutaan pitäytyä tässä nykyasemassa. Aika usein nousee esille vertaukset milloin Saksaa, Hollantiin tai vaikkapa Ruotsiin. Vertailu on tietyssä määrin paikoillaan, mutta toisaalta se on täysin absurdia ja turhaa. Suomi on Suomi ja perinteet ovat suomalaisten. Tänne ei pysty suoraan kopioimaan toimintamallia muualta, se pitää luoda itse. Tämä pätee erityisesti ratsastusurheiluun sekä monessa mielessä myös yritysmaailmaan.. sen olen huomannut.
Tehdään me täällä yhdessä meille Suomessa olevilla parhaat mahdolliset puitteet ja edellytykset!
Kilpailujärjestelmän rakenne niin kilpailijan kuin järjestäjän kannalta on varsin kammottava tällä hetkellä. Toivottavasti uusi työn alla oleva järjestelmä on aidosti parempi, ettei taas vain muuteta muuttamisen ilosta. Kilpailujärjestäjän kannalta on paljon asioita joita olen peräänkuuluttanut liitolta - miksi turhaan tehdään järjestämisestä niin vaikeaa ja nostetaan järjestäjien kulurakennetta. Se raha otetaan takaisin, ehkä jopa korkojen kera, kilpailijoilta. Palaan vielä itse kilpailujärjstelmään myöhemmin.. siihen miten sitä voisi viedä eteenpäin.
Mutta summa summarum, mitä jos...
Mitä jos ulkoistettaisiin liitolta kilpailutoiminta kansalliselta tasolta lähtien? Mieti hetki ja jatka lukemista. Just wait and think.
Perustetaan uusi urheiluorganisaatio joka vastaisi kansallisista kilpailuista ruohonjuuritasolta lähtien. Tämä organisaatio toimisi liiton rahoituksella, tarkemmin sanoen 100% liiton saamasta sponsorituesta tulisi ohjata tähän tarkoitukseen. Sitähän varten sponsorit ovat, urheilua. Organisaatiolle toki olisi sallittua ja suotavaakin hankkia uusia sponsoreita esimerkiksi eri sarjakilpailuihin, finaaleihin ja muihin vastaaviin.
Urheiluorganisaatio toimisi irrallaan liiton päätöksenteosta, selkein säännöin ja sävelin. Selkeä organisaatio ja toimintatavat. Kevyempi ja helposti hallittava urheiluorganisaatio lisäisi tuottavuutta sekä tehokkuutta. Urheiluorganisaatio vastaisi mm:
- kansallisten kilpailuiden kriteereistä (järjestyspaikka / selkeä to do list)
- kilpailuiden myöntäminen
- kilpailupaikkojen ranking; vain parhaissa paikoissa kansalliset kilpailut (tiukemmat selkeät ehdot)
- sarjakilpailut ja mahdolliset lisäsponsorit
- tapahtumien auditointi
- palkintotasojen nostaminen sekä kilpailutoiminnan budjetointi
- säännöt siltä osin mikä mahdollista (muutoksia sääntöihin esim kilpailukustannuksia karsivalla tavalla jne)
- pitkäjänteisen yhteistyön luominen kilpailujärjestäjien kanssa
- jne jne
Pääpaino olisi tietysti kehittää laadukkaita urheilutapahtumia enemmän Suomeen. Eli ns nykyiset tavalliset kansalliset voisivat alkuun toimia kutakuinkin kuten aiemmin, pieniä täsmennyksiä ja tarkennuksia lukuunottamatta tietysti. Aloitetaan siitä että laitetaan huippu parempaan kuntoon, siirrytään siitä pikkuhiljaa alaspäin. Vielä ehtii!
Uskon että tähän organisaation olisi tunkua ja intoa eri ammattilaisilta. En epäile hetkeäkään!
Mitä jos uskallettaisiin ajatella rohkeasti uudella erilaisella tavalla?
Aiemmat aiheeseen liittyvät tekstit:
Ratsastuskilpailuiden tulevaisuus
Ranking järjestelmästä
Hevosurheilua(ko) Suomessa (vanha 2011 teksti)
P.S Tämä oli ihan silkkaa tajunnanvirtaa. Aihe vaihtui lennosta. Sori, tätä se on.
torstai 21. marraskuuta 2013
Bloggarin herätys!
Nyt on se hetki kun tämä bloggari herää unesta ja alkaa kirjoittamaan aidosti, säännöllisesti. Aiheet urheilun maailmasta.
Täytyy sanoa että takana on tapahtumarikas kesä ja syksy. On ollut uskomatonta säpinää kotona, töissä sekä harrasteiden ja yhdistystoiminnan parissa. Toisaalta suurta iloa, toisaalta suurta pettymystä ja surullisia tunteita. Kaiken tämän keskellä sujuu se meidän esikoisen odotus. Vuoristorata lienee jo liian kulunut sana tähän yhteyteen. Käyttäisin ehkä ennemmin ihan jotain muuta ilmaisua, mutta menkööt.
Blogiluonnoksia ja aiheita on paljon. Erityisesti tällä hetkellä päässä pyörii ainaisesti se Suomen ratsastusurheilun tila sekä tulevaisuus. Palailen vielä tänään asiaan!
Täytyy sanoa että takana on tapahtumarikas kesä ja syksy. On ollut uskomatonta säpinää kotona, töissä sekä harrasteiden ja yhdistystoiminnan parissa. Toisaalta suurta iloa, toisaalta suurta pettymystä ja surullisia tunteita. Kaiken tämän keskellä sujuu se meidän esikoisen odotus. Vuoristorata lienee jo liian kulunut sana tähän yhteyteen. Käyttäisin ehkä ennemmin ihan jotain muuta ilmaisua, mutta menkööt.
Blogiluonnoksia ja aiheita on paljon. Erityisesti tällä hetkellä päässä pyörii ainaisesti se Suomen ratsastusurheilun tila sekä tulevaisuus. Palailen vielä tänään asiaan!
keskiviikko 3. heinäkuuta 2013
Salo Horse Show - jättimenestys urheilun näkökulmasta
No niin!
Ehkä tästä kohtapuoliin kroppa ja mieli toipuu sekä palautuu. Salo Horse Show 2013 päättyi sunnuntaina. Kaikki sujui mallikkaasti, enemmänkin kuin hyvin. Foreca lupaili kisaviikonlopuksi katastrofaalista ilmaa ja kilpalun johtajana sain vähintään muutaman harmaan hiuksen päähäni. Onneksi tukka on vielä sen verran tuuhea ettei moinen haittaa.
Palaute sekä sponsoreilta, yleisöltä että kilpailijoilta sekä heidän tiimeiltään oli suorastaan ylistävää (samalla mykistävää). On asioita jotka voidaan tehdä entistä paremmin, on paljon asioita joita voidaan kehittää.
Nyt käydään vielä viikko pari aika aktiivista loppuyhteenvedon aikaa - mietitään mitä tehtiin ja missä on parannettavaa. Ja tietysti samalla jännitetään taloudellista puolta. Jatkan samalla siitä kilpailusarjojen sekä ratsastusurheilun kehittämisestä.... tai oikeastaan tässä kohtaa nämä kaikki liittyvät jälleen yhteen.
Palailen asian tiimoilta näppäimistön eteen vielä lähiaikoina. Kovaakin tekstiä luvassa.
Järjettömät kiitokset kaikille mukana olleille talkoolaisille sekä tukijoille! Me tehtiin se taas - YHDESSÄ!
Ehkä tästä kohtapuoliin kroppa ja mieli toipuu sekä palautuu. Salo Horse Show 2013 päättyi sunnuntaina. Kaikki sujui mallikkaasti, enemmänkin kuin hyvin. Foreca lupaili kisaviikonlopuksi katastrofaalista ilmaa ja kilpalun johtajana sain vähintään muutaman harmaan hiuksen päähäni. Onneksi tukka on vielä sen verran tuuhea ettei moinen haittaa.
Palaute sekä sponsoreilta, yleisöltä että kilpailijoilta sekä heidän tiimeiltään oli suorastaan ylistävää (samalla mykistävää). On asioita jotka voidaan tehdä entistä paremmin, on paljon asioita joita voidaan kehittää.
Nyt käydään vielä viikko pari aika aktiivista loppuyhteenvedon aikaa - mietitään mitä tehtiin ja missä on parannettavaa. Ja tietysti samalla jännitetään taloudellista puolta. Jatkan samalla siitä kilpailusarjojen sekä ratsastusurheilun kehittämisestä.... tai oikeastaan tässä kohtaa nämä kaikki liittyvät jälleen yhteen.
Palailen asian tiimoilta näppäimistön eteen vielä lähiaikoina. Kovaakin tekstiä luvassa.
Järjettömät kiitokset kaikille mukana olleille talkoolaisille sekä tukijoille! Me tehtiin se taas - YHDESSÄ!
 |
| Katsomot olivat täynnä torstaista sunnuntaiseen. Huikeaa! |
torstai 20. kesäkuuta 2013
Pantsun treeneistä kohti juhannusta... SHS mielessä.
Mahtavuutta!
Piia Pantsu kävi Salossa Anisiss valmentamassa tänään ja eilen. Piian treeniin on aina kiva mennä, saa huippuopastusta ilman armoa. Toki ei se vakivalmentajakaan juuri armonpaloja jakele.. ;) Mutta arvostus Piiaa kohtaan on suuri. Hänellä on osaamista ja hieno asenne työhönsä. Tällaiset tavisharrastajat saavat huomiota sekä oppeja siinä missä huipulla kilpailevatkin.
Eka päivä on perinteisesti hevosen ratsastamista avuille ja verryttelyä. Puomeja, pieniä esteitä jne teknisiä juttuja. Tokana päivänä, eli tänään, hypättiin rataa. Uli tuntui vähän väsyneeltä eilisen helteisen rääkin jälkeen, mutta kivastihan se sieltä heräsi ja jaksoi. Mentiin 120 tason aika vaikeaa rataa. Ykkönen super, kakkonen super, kolmonen ihan pirun super.. sitten ehdin ajatella että tämähän sujuu kuin tanssi.. ja nelonen hups, vitonen hups...... No siitähän sitten aloitettiin alusta ja mentiin rata läpi pari ongelmakohdan kanssa. Mutta läpi mentiin! Sen jälkeen hiottiin ja hiottiin niitä ongelmia kuntoon. En saanut tammaa reagoimaan tarpeeksi esteiden jälkeen, tultiin vähän huonoa laukkaa ja väleihin ei saatu haluttua tempoa. Siinä sählättiin sitä sun tätä - mutta tamma hyppää. Se hyppää! Se hyppää niin rehellisesti ja hyvin että en osaa ymmärtää. Sanoinkuvailemattoman upea hevonen. Mitä teen kun siitä aika jättää, ei sellaista löydä ikinä. Elämäni hevonen.
Nyt juhannuksen viettoon rauhallisissa merkeissä, odottaen että Salo Horse Show'n ilmoittautumisaika menee umpeen ja nähdään saldot! Kohta alkaa lopullinen rypistys kohti kisoja. Ht.netissä on keskustelua mm Salon karsinahinnoista (samat hinnat on käytännössä joka paikassa, osassa kalliimpaa jos ja kun yövytään useampia öitä..) - avaan tätä tässä vielä myöhemmin. Sitä miksi ne maksavat sen mitä ne maksavat sekä sitä miten niiden hintoja pitäis laskea. Siis se on selvää että niiden hintoja pitäisi saada alaspäin... nyt se ei onnistu. Mainittakoon että mm sähköpaikoista meillä Salossa tulee takkiin 1000€....... mutta en halua nostaa hintaa niistä.
Hyvää jussia kaikille!
Piia Pantsu kävi Salossa Anisiss valmentamassa tänään ja eilen. Piian treeniin on aina kiva mennä, saa huippuopastusta ilman armoa. Toki ei se vakivalmentajakaan juuri armonpaloja jakele.. ;) Mutta arvostus Piiaa kohtaan on suuri. Hänellä on osaamista ja hieno asenne työhönsä. Tällaiset tavisharrastajat saavat huomiota sekä oppeja siinä missä huipulla kilpailevatkin.
Eka päivä on perinteisesti hevosen ratsastamista avuille ja verryttelyä. Puomeja, pieniä esteitä jne teknisiä juttuja. Tokana päivänä, eli tänään, hypättiin rataa. Uli tuntui vähän väsyneeltä eilisen helteisen rääkin jälkeen, mutta kivastihan se sieltä heräsi ja jaksoi. Mentiin 120 tason aika vaikeaa rataa. Ykkönen super, kakkonen super, kolmonen ihan pirun super.. sitten ehdin ajatella että tämähän sujuu kuin tanssi.. ja nelonen hups, vitonen hups...... No siitähän sitten aloitettiin alusta ja mentiin rata läpi pari ongelmakohdan kanssa. Mutta läpi mentiin! Sen jälkeen hiottiin ja hiottiin niitä ongelmia kuntoon. En saanut tammaa reagoimaan tarpeeksi esteiden jälkeen, tultiin vähän huonoa laukkaa ja väleihin ei saatu haluttua tempoa. Siinä sählättiin sitä sun tätä - mutta tamma hyppää. Se hyppää! Se hyppää niin rehellisesti ja hyvin että en osaa ymmärtää. Sanoinkuvailemattoman upea hevonen. Mitä teen kun siitä aika jättää, ei sellaista löydä ikinä. Elämäni hevonen.
Nyt juhannuksen viettoon rauhallisissa merkeissä, odottaen että Salo Horse Show'n ilmoittautumisaika menee umpeen ja nähdään saldot! Kohta alkaa lopullinen rypistys kohti kisoja. Ht.netissä on keskustelua mm Salon karsinahinnoista (samat hinnat on käytännössä joka paikassa, osassa kalliimpaa jos ja kun yövytään useampia öitä..) - avaan tätä tässä vielä myöhemmin. Sitä miksi ne maksavat sen mitä ne maksavat sekä sitä miten niiden hintoja pitäis laskea. Siis se on selvää että niiden hintoja pitäisi saada alaspäin... nyt se ei onnistu. Mainittakoon että mm sähköpaikoista meillä Salossa tulee takkiin 1000€....... mutta en halua nostaa hintaa niistä.
Hyvää jussia kaikille!
tiistai 18. kesäkuuta 2013
Ratsastusurheilun yhteenliittymä - hevosurheilufoorumi
Tässä hässäkän keskellä pitää purkaa aika-ajoin mielessä painavia ja pyöriviä juttuja. Ei muuten mutta pitää saada tilaa uusille asioille - tuntuu tuo kapasiteetti olevan varsin rajallista. ;)
Meillä on hevospiireissä mielettömästi aktiivisia hyviä tyyppejä, joilla on ideoita ja visioita siitä miten asioita tulisi kehittää. Siitä miten meidän tulisi toimia että saadaan entistä parempia tuloksia joka mittarilla aikaiseksi. Valtava voimavara valuu hukkaan, näin minä ainakin ajattelen. Nyt ei ole aidosti työkaluja ja kanavia verkostoitua sekä keskustella kunnolla.
Pitäisikö alkaa järjestämään jotain "varjokokousta", "ratsastusfoorumia", "ideariiheä" tai ehkä Hevosurheilufoorumia puolueettomalta näkökulmalta. Ihmiset otetaan vastaan ihmisinä ja asiat asioina. Keskustelua sekä ideointia ilman tiettyä jäykkyyttä ja rajoitusta jota jotkin viralliset tahot/kokoukset tahtovat rajoittaa. Olisko mitään?
Muistakaapa nauttia elämästä hevosten kanssa. Ja ilman.
P.S Siirryn tästä kyllä kirjoittelemaan sinne lätkänkin puolelle jahka heinä- elokuu on ohi!
Meillä on hevospiireissä mielettömästi aktiivisia hyviä tyyppejä, joilla on ideoita ja visioita siitä miten asioita tulisi kehittää. Siitä miten meidän tulisi toimia että saadaan entistä parempia tuloksia joka mittarilla aikaiseksi. Valtava voimavara valuu hukkaan, näin minä ainakin ajattelen. Nyt ei ole aidosti työkaluja ja kanavia verkostoitua sekä keskustella kunnolla.
Pitäisikö alkaa järjestämään jotain "varjokokousta", "ratsastusfoorumia", "ideariiheä" tai ehkä Hevosurheilufoorumia puolueettomalta näkökulmalta. Ihmiset otetaan vastaan ihmisinä ja asiat asioina. Keskustelua sekä ideointia ilman tiettyä jäykkyyttä ja rajoitusta jota jotkin viralliset tahot/kokoukset tahtovat rajoittaa. Olisko mitään?
Muistakaapa nauttia elämästä hevosten kanssa. Ja ilman.
P.S Siirryn tästä kyllä kirjoittelemaan sinne lätkänkin puolelle jahka heinä- elokuu on ohi!
 | ||||
| Parana ja Uliosa E ainakin nauttivat elämästään! |
maanantai 17. kesäkuuta 2013
Ranking järjestelmästä
Ihan ohimennen muutama ajatus ratsastuskilpailuiden ranking järjestelmästä tai oikeastaan luokkajaoista kilpailuissa. Sekä este että koulupuolellahan menee sulassa sovussa ja harmoniassa kaikki me harrastelijat sekä rautaiset ammattilaiset. Estekilpailuissa ammattilaiset tai muuten huipulla kilpailevat ottavat verkkaluokiksi pienempiä luokkia alle. Eikä siinä ole mielestäni mitään väärää tai pahaa, se on vain niin. Toisaalta harrastajan näkökulmasta sitä vaan voi oppia ja ottaa mallia ammattilaisista!
Koulukilpailuissa erot ja tasot ovat joskus jopa oikeastaan naurettavan räikeitä. En tiedä todellakaan koulupuolen asioista juuri mitään.. mitä nyt avokin ja ystävien kautta asiaa tulee seurattua. Joskus jopa ihan paikan päältä, joskus vain tallikeskusteluissa. Koulukisoissa näkee entistä useammin ammattiratsuttajia tai muuten vaan korkeammalla tasolla kisaavia ratsukoita helpoissa luokissa. En ylipäänsä ymmärrä sitä, mutta jos on pakko mennä ratsukoiden normaaliosaamisen alarajan alapuolella niin ei siinä mitään. Kukin tyylillään. MUTTA, siis se iso MUTTA. Aiemmassa ratsastuskilpailuita käsittelevässä tekstissä ohimennen asiaa sivusinkin:
RANKING-JÄRJESTELMÄN PARANTAMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO!
Esimerkiksi muuten Salo Horse Show'ssa toteutetaan luokkajako (jos tulee jättiluokkia ja luokat jaetaan) ranking-pisteiden perusteella. Sen toteuttaminen oli tänä vuonna jostain syystä hankalaa, mutta onnistuu nyt kuitenkin. ;) Tästä tavasta ovat pitäneet kaikki - joten miksei voisi olla yleisempikin käytäntö? Ajattele jos etenkin koulupuolella luokat jaettaisiin "aina" (toki joku järkevät osallistujamääräporras / systeemi pitää kehittää) ranking pisteiden perusteilla? Ammattilaiset ja huipulla kilpailevat olisivat käytännössä omassa luokassaan ja harrastekilpailijat omassaan. Miten helppoa! Miten hyvää - vai olisiko, kommenttia kiitos!? Tuon toteutus sitäpaitsi olisi helppoa. Kaikki tieto ja data on olemassa sähköisessä muodossa. Järjestelmiin skarppaus ja saataisiin joka kisan jälkeen tyyliin Online-tietoa rankingista! Jos pärjäät nouset ylöspäin, jos et, saat mennä taas takaisin harrastekilpailijoiden kanssa.
Tästä hyvä käytäntö niin koulu- kuin estepuolelle?
Edellinen kirjoitus ratsastuskilpailuista on nyt luettu noin 1400 kertaa! Vau! Keskustelu ollut valjua, tai siis oikeastaan olematonta. Liian vaikea aihe vai mikä siinä on?
Koulukilpailuissa erot ja tasot ovat joskus jopa oikeastaan naurettavan räikeitä. En tiedä todellakaan koulupuolen asioista juuri mitään.. mitä nyt avokin ja ystävien kautta asiaa tulee seurattua. Joskus jopa ihan paikan päältä, joskus vain tallikeskusteluissa. Koulukisoissa näkee entistä useammin ammattiratsuttajia tai muuten vaan korkeammalla tasolla kisaavia ratsukoita helpoissa luokissa. En ylipäänsä ymmärrä sitä, mutta jos on pakko mennä ratsukoiden normaaliosaamisen alarajan alapuolella niin ei siinä mitään. Kukin tyylillään. MUTTA, siis se iso MUTTA. Aiemmassa ratsastuskilpailuita käsittelevässä tekstissä ohimennen asiaa sivusinkin:
RANKING-JÄRJESTELMÄN PARANTAMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO!
Esimerkiksi muuten Salo Horse Show'ssa toteutetaan luokkajako (jos tulee jättiluokkia ja luokat jaetaan) ranking-pisteiden perusteella. Sen toteuttaminen oli tänä vuonna jostain syystä hankalaa, mutta onnistuu nyt kuitenkin. ;) Tästä tavasta ovat pitäneet kaikki - joten miksei voisi olla yleisempikin käytäntö? Ajattele jos etenkin koulupuolella luokat jaettaisiin "aina" (toki joku järkevät osallistujamääräporras / systeemi pitää kehittää) ranking pisteiden perusteilla? Ammattilaiset ja huipulla kilpailevat olisivat käytännössä omassa luokassaan ja harrastekilpailijat omassaan. Miten helppoa! Miten hyvää - vai olisiko, kommenttia kiitos!? Tuon toteutus sitäpaitsi olisi helppoa. Kaikki tieto ja data on olemassa sähköisessä muodossa. Järjestelmiin skarppaus ja saataisiin joka kisan jälkeen tyyliin Online-tietoa rankingista! Jos pärjäät nouset ylöspäin, jos et, saat mennä taas takaisin harrastekilpailijoiden kanssa.
Tästä hyvä käytäntö niin koulu- kuin estepuolelle?
Edellinen kirjoitus ratsastuskilpailuista on nyt luettu noin 1400 kertaa! Vau! Keskustelu ollut valjua, tai siis oikeastaan olematonta. Liian vaikea aihe vai mikä siinä on?
sunnuntai 16. kesäkuuta 2013
Kisaviikon jälkeen..
Ypäjän Kisaviikolla tuli käytyä hevosten kanssa kolmena päivänä, itse kuskin paikalla vain eilen sunnuntaina. On se kyllä ihan kiva tapahtuma kaiken kaikkiaan - Ypäjällä puitteet ovat huippuluokkaa. Tällaisten tapahtumien järjestäminen siellä on se juttu mitä tarvitaan tai miksi näen Ypäjän tärkeänä. Siihen kun lisätään valmennustoiminta jne niin ollaan siellä Ypäjän vahvuusaluella. Sen sijaan tähtikilpailut veisin pois Ypäjältä huonon sijainnin takia... Finnderby on ja pysyy, mielestäni muuta ei ulkokaudella "tarvita". Hallikausi on asia erikseen!
Eilen siis päästiin toista kertaa lyhyehkön hevosuran aikana Ypäjän superhyvällä ja hienolle derbykentälle! Sitä kyllä odotti, on se vaan kivaa. Matkassa siis suurella sydämellä varustettu tammani Uliosa E. Lähtönumero oli 52, lähtijöitä alunperin 55... kuinka ollakkaan kun hyppäsin hevosen selkään verryttelyyn alkoi satamaan aika reippaasti. Sade yltyi starttia kohden kaatosateeksi. Eihän se sade mitään sinänsä haittaa, mutta nurmella toki täytyy taas ajatella vähän erilailla. 110cm aikaluokka ja ajatus oli mennä isoa laukkaa kun tilaa kerran on. Siitä piti vähän tinkiä. Lopputulos 4vp, joka menee mun piikkiin. Ulilla oli kahden ekan esteen jälkeen just sellainen laukka päällä jota kuivalla kelillä oltaisiin menty, jouduin ottamaan vähän pois ja en saanut tehtyä sitä ihan ajoissa - tultiin vähän juureen. Mutta muuten kyllä kokonaisuudessaan hyvä rata ja lopputulos. Tamma on vaan mitä mainion!
Kuvalinkki:
AI MITEN NIIN SATOI?
Eilen siis päästiin toista kertaa lyhyehkön hevosuran aikana Ypäjän superhyvällä ja hienolle derbykentälle! Sitä kyllä odotti, on se vaan kivaa. Matkassa siis suurella sydämellä varustettu tammani Uliosa E. Lähtönumero oli 52, lähtijöitä alunperin 55... kuinka ollakkaan kun hyppäsin hevosen selkään verryttelyyn alkoi satamaan aika reippaasti. Sade yltyi starttia kohden kaatosateeksi. Eihän se sade mitään sinänsä haittaa, mutta nurmella toki täytyy taas ajatella vähän erilailla. 110cm aikaluokka ja ajatus oli mennä isoa laukkaa kun tilaa kerran on. Siitä piti vähän tinkiä. Lopputulos 4vp, joka menee mun piikkiin. Ulilla oli kahden ekan esteen jälkeen just sellainen laukka päällä jota kuivalla kelillä oltaisiin menty, jouduin ottamaan vähän pois ja en saanut tehtyä sitä ihan ajoissa - tultiin vähän juureen. Mutta muuten kyllä kokonaisuudessaan hyvä rata ja lopputulos. Tamma on vaan mitä mainion!
Kuvalinkki:
AI MITEN NIIN SATOI?
perjantai 14. kesäkuuta 2013
Ratsastuskilpailuiden tulevaisuus
Tässä on työt ja omat hevoset sekä tietysti Salo Horse Show pitänyt niin kiireisenä ettei ole ehtinyt tätä tekstiä julkaista. Nytkin se jää hieman keskeneräiseksi ja viimeistelemättömäksi, mutta asiat kutakuinkin tässä. Jatketaan tämän jälkeen keskustelua kehitystoimista - eli asiaa luvassa vielä lisää... viimeistään ennen Salo Horse Show'ta. Tarkoitus on avata keskustelua parin blogikirjoituksen voimin, tässä niistä ensimmäinen. Ja toki otetaan keskusteluun mielellään aiheita muiltakin - itse sitä on kuitenkin aina oma putkinäkö päällä eikä havainnoi kuin ne omat juttunsa. Vaikka yrittäisi olla silmät auki.
Ratsastuskilpailuiden kalleus sekä tietty tyytymättömyys liittoa kohtaan on nyt ehkä suurempi kuin koskaan ennen. Tästä keskustelusta ei voi välttyä enää yhdelläkään kilpailupaikalla tai kahvikupposen äärellä kilpailijoiden sekä harrastajien parissa. Ison laivan kääntäminen vie tunnetusti aikaa, mutta aika on jo ajanut näkemykseni mukaan ohi joten nyt vaaditaan täyskäännöstä, vaikka lentäisi pari ukkoa yli laidan. Noin kuvainnollisesti. ;)
Jos me haluamme ratsastusurheilulle kasvua (ja edes ylläpitää nykyasema) tulee meidän viedä monia asioita eteenpäin. Etenkin jos haluamme sekä urheilullisesti että ammatillisesti laadukkaampaa toimintaa. Alla ranskalaisin viivoin hyvin yksinkertaisesti pääkohtia jotka pitää avata kunnollisesti ja käydä läpi. Asioita jotka pitää muuttaa.
- kustannusten laskeminen ja hallinta
- kansallisten kilpailuiden lukumäärä
- SRL:n tuki ja osallisuus kilpailuissa
- SRL:n kilpailusponsoreiden tuen tultava 100% kilpailijoille ja järjestäjille
- aluekilpailuita lisää
- selkeämmät kriteerit kansallisiin kilpailuihin (järjestyspaikka / selkeä to do list)
- kilpailupaikkojen ranking; vain parhaissa paikoissa kansalliset kilpailut (tiukemmat selkeät ehdot)
- alueellinen sekä seurojen välinen yhteistyö, alueellisia sarjakilpailuita
Kaikista ylläolevista voisi vaikka kirjoittaa kirjan mutta ihan siihen en nyt lähde. Olen siis pakotettu oikomaan mutkia! Kunhan herättää keskustelua ja uusia avauksia. Aiheethan nitoutuvat toinen toisiinsa monessakin mielessä.. pyrin silti katsomaan aihe kerrallaan näitä - myöhemmin on yhteenvedon aika.
Kustannusten hallinta ja kulujen laskeminen
Kuuma peruna - kilpailukulut. Kilpailukustannukset ovat nousseet viime vuosina rajusti aluetasolta lähtien. Talkoovoimin seuratoimijoiden avulla järjestetyt aluekilpailut ovat vielä yleisesti järkevän hintaisia, mutta kaupallisten järjestäjien ja organisaatoiden kilpailukustannukset ovat nousseet kipurajoille. Pelkkä lähtömaksu ei muodosta kilpailukulua kuten hyvin tiedetään. Kustannuksia tulee ell-maksujen, turvallisuusmaksujen, hevosten majoitusten, sähköjen ja monen monen muun muodossa. Kustannusten nousuun ei ole yksiselitteistä syytä - se on monen asian summa. Ketään ei liene eri mieltä että kuluja pitää laskea kuitenkin niin että kilpailutoiminnan järjestäminen on kannattavaa ja järkevää. Usko tai älä, se on aidosti yksinkertaista pienillä muutoksilla kuten kohta tulet huomaamaan.
Kilpailukalenteri ja kilpailutasot
Painotan nyt tässä kohtaa että haluan kehittää kokonaisvaltaisesti hevos- ja ratsastusurheilua, mutta oma osaamisalue sekä tietotaito on vahvasti estepuolella. Kiinnostus lajeja kohtaa on olemassa mutta omat rajoitteensa ne kai minullakin on. ;) Eli jos teksti tuntuu painottuvan estepuolelle, se ei ole sitä ihan tarkoituksenmukaisesti..
Kilpailutasojen sekä sääntöjen muutoksilla saadaan aikaan helposti pieniä ihmeitä. Inhoan itse ehdottomasti eniten sanoja ja ihmisiä jotka hokevat "ei" tai "ei saa" tai ehkäpä "ei pysty". Kaikkea pystyy kun halutaan! Kansallisia kilpailuita on Suomessa suhteellisen paljon. On näyteikkunakilpailuita sekä ns pikkukansallisia. Kun järjestäjä ottaa harteilleen kansallisten kilpailuiden järjestämisen on sääntö- ja määräysasteikko verrattaen raskas taakka kantaa. Eittämättä sääntöjen tapaan toimimalla nostetaan järjestäjän kustannuksia joka tietysti heijastuu kilpailijan kukkaroon; eläinlääkärit, ambulanssit sekä muut oheistoiminnot ovat isoja kustannuksia! Mielestäni tulevaisuudessa kansallisia kilpailuita tulee järjestää entistä vähemmän mutta huomattavasti laadukkaampana. Kun yhteistä jaettavaa ei ole paljon, jaetaan sekin vähä järkevämmin.
Jatkossa kansallista statusta kantavat vain tietyt laadukkaat kilpailut näyteikkunakilpailuiden (GP / SM) lisäksi. Nykyiset pikkukansalliset voivat ihan yhtä hyvin olla aluekilpailuita. Jos jotakuta helpottaa niin voidaanhan sitä lähteä muuttamaan kilpailuiden nimiä tai antaa vaikka tähtiä, jottei ahdista jos joutuu itse pois kansallisen kisaajan statuksesta. :)
Aluekilpailuiden järjestäminen on huomattavasti kevyempää ja helpompaa. Lähtömaksut ja kilpailukulut ovat maltillisia. Se, että järjesteään aluekilpailut, ei tarkoita etteikö järjestäjä voisi panostaa niihin. Päinvastoin. Tiukentamalla ja tarkentamalla kansallisten kilpailuiden kriteereitä sekä määrää luodaan järjestelmä jossa kansalliseksi järjestäksi haluavan tahon tulee näyttää kykynsä aluekilpailuiden yhteydessä. Myös aluekilpailut voivat olla näyttävät, koristeelliset, laadukkaat ja kaksi- tai kolmipäiväisiä. En halua tinkiä laadusta - päinvastoin.
Alueellinen yhteistyö sekä seurojen että tallien välillä on tärkeää - luodaan hyviä alueellisia kiinnostavia kilpailusarjoja parempien palkintojen sekä normaalia laadukkaampien aluekilpailuiden muodossa niin saavutetaan varmasti ne tällä kaudella kadonneet kilpailijat entistä paremmin! Luodaan sitä yhteistyötä yli rajojen!
Kilpailujärjestelmän uudelleensuunnittelulla voidaan jo itsessään saada harrastajalle sekä jonkin verran kilpailuja kiertävälle aikaan merkittäviä säästöjä. Lähtömaksu voi olla 25€ 50€ sijasta!
SRL:n tuki ja osallisuus
Kun aletaan puhua niistä kenellä sitä rahaa harrastamiseen tai pikemminkin ammatin harjoittamiseen palaa hurjasti ei riitä enää kilpailukalenterin muokkaaminen. Toki se näkyy täälläkin, mutta kansallisia kiertävien kanssa pitää tehdä jo muutakin. Siis sikäli mikäli halutaan säilyttää elivoimainen GP-sarja ja näyteikkunakilpailut!
Olen jo useasti kirjoittanut ja ilmaissut tyytymättömyyteni SRL:n suuntaan kun puhutaan vaikkapa GP-sarjasta ja sen järjestelyistä. Esimerkiksi GP-kilpailun järjestäminen tulisi olla seuroille erittäin haluttu juttu jolla saadaan vaikka rehellisesti sitä tuottoakin pankkitilille investointeja sekä jäsenistön kouluttautumista sun muuta varten. Nyt ison GP-kisan järjestäminen on nuorallatanssia. Nuora kaiken lisäksi kulkee kohtuu korkealla - pudotus voi olla raju!
Nyt tällä kertaa vain yksi suora toimenpide-ehdotus. Kyllä, yksi asia joka voi muutta.. no ehkä ei kaikkea mutta ainakin PALJON!
1. Liitolla on GP-sarjoihin sekä muihin sarjoihin kuuleman mukaan hyvät sponsorisopimukset. Nämä sopimusrahat tulisi ohjata täysimääräisenä kilpailusarjojen pyörittämiseen! Tuskinpa tukijat haluavat aidosti tukea organisaatiota vaan kilpailusarjaa, urheilijoita ja tapahtumia. Kun nuo voivat hyvin sponsori saa rahoilleen sen vastineen mitä haluaa. Kun nuo voivat hyvin ollaan onnistuttu ja saavutettu tavoite joka edesauttaa parantamaan tasoa kaikilla mittareilla.
Kun tuo raha jaetaan järkevällä systeemillä saadaan hyvinvoiva sekä kannattava kansallinen kilpailujärjestelmä. Palkintoja saadaan nostettua jopa merkittävästi sekä lähtömaksuja jne pienennettyä. Kun vielä jossakin vaiheessa saadaan tähän kohtaan hevosten tilapäiskarsinoiden hinnoittelua järkevämmäksi alkaa paketti olemaan kasassa.
Seurojen toki tulee olla entistä aktiivisempia ja hankkia myös itse omia sponsoreita - meilläkin on Salossa oikeasti todella hyvin yritysmaailma Salo Horse Show'n takana. Ei voi kuin ihailla ja kiittää tukijoita jotka vaikeinakin aikoina sponsoroivat meidän omaa huipputapahtumaamme. Käsi sydämellä, ilman noita tukieuroja ja tuota myyntityötä meillä ei olisi mitään edellytyksiä pitää kisoja!
Kilpailupaikat ja kilpailijat
Kun kilpailujärjestelmää on saatu uuteen uskoon tulee samanaikaisesti tarkistaa kilpailupaikkojen kriteerit. Jos ja kun halutaan entistä laadukkaampia kansallisia kilpailuita tulee olla selvät speksit mitä vaaditaan, mitä halutaan. Mulla on ajatus eräänlaisesta "to do listasta" joka jokaisen kansallista kilpailua järjestävän seuran/kilpailupaikan tulee noudattaa. Listalla on yksinkeritaisia siisteyteen, pohjien laatuun sekä henkilökunnan lukumääriin liittyviä asioita. Selkeät yksiselitteiset kriteerit paikoilla jotka järjestävät tuon uuden systeemin mukaisia kansallisia kilpailuita. Luodaan kilpailupaikkojen ranking: vain parhaat paikat parhaille kilpailuillle! Tällä haluaisin myös sitä että paikkoihin panostettaisiin entistä enemmän. Suuntaus on ollut muutaman viime vuoden aikana todella positiivinen tällä saralla jo mielestäni. Tämä ylläpitäisi ja varmistaisi ettei paikat pääse huonoon kuntoon. Samalla luo tiettyä sopivaa kilpailuhenkeä - halutaan panostaa, halutaan parhaat kilpailut!
Niin muuten.. tämä ei ole mikään oikotie onneen kilpailijoillekkaan. Totta kai kaikki haluaisivat tuohon entistä laadukkaampaan, halvempaan sekä osin rahakkaampaan kansalliseen sarjaan mukaan.. sinne päästäkseen täytyy olla tietty ranking. Ranking järjestelmää voisi hieman tarkastella ja muuttaa sekä luoda entistä selvästi reaaliaikaisemmaksi. Siten että vaikuttaisi edellisen kauden suoritukset yhdessä esimerkiksi "haastajana" toimivien kuluvan kauden suoritukset. Näillä saataisiin aitoa panosta sekä laadukasta KILPAILUA myös aluekilpailuihin.... tätä voisi pohtia joskus myös vähän enemmän?! Mutta summa summarum, jotta pääset ns uutena haastajana kansalliseen rinkiin annat näytöt aluekisoissa. So simple!
Tästä tuli nyt kohtuu pitkä ja erityisen sekava sävellys, mutta alku jollekin...... viikonloppuja, itse lähden nauttimaan Ypäjän Derbykentästä!
Ratsastuskilpailuiden kalleus sekä tietty tyytymättömyys liittoa kohtaan on nyt ehkä suurempi kuin koskaan ennen. Tästä keskustelusta ei voi välttyä enää yhdelläkään kilpailupaikalla tai kahvikupposen äärellä kilpailijoiden sekä harrastajien parissa. Ison laivan kääntäminen vie tunnetusti aikaa, mutta aika on jo ajanut näkemykseni mukaan ohi joten nyt vaaditaan täyskäännöstä, vaikka lentäisi pari ukkoa yli laidan. Noin kuvainnollisesti. ;)
Jos me haluamme ratsastusurheilulle kasvua (ja edes ylläpitää nykyasema) tulee meidän viedä monia asioita eteenpäin. Etenkin jos haluamme sekä urheilullisesti että ammatillisesti laadukkaampaa toimintaa. Alla ranskalaisin viivoin hyvin yksinkertaisesti pääkohtia jotka pitää avata kunnollisesti ja käydä läpi. Asioita jotka pitää muuttaa.
- kustannusten laskeminen ja hallinta
- kansallisten kilpailuiden lukumäärä
- SRL:n tuki ja osallisuus kilpailuissa
- SRL:n kilpailusponsoreiden tuen tultava 100% kilpailijoille ja järjestäjille
- aluekilpailuita lisää
- selkeämmät kriteerit kansallisiin kilpailuihin (järjestyspaikka / selkeä to do list)
- kilpailupaikkojen ranking; vain parhaissa paikoissa kansalliset kilpailut (tiukemmat selkeät ehdot)
- alueellinen sekä seurojen välinen yhteistyö, alueellisia sarjakilpailuita
Kaikista ylläolevista voisi vaikka kirjoittaa kirjan mutta ihan siihen en nyt lähde. Olen siis pakotettu oikomaan mutkia! Kunhan herättää keskustelua ja uusia avauksia. Aiheethan nitoutuvat toinen toisiinsa monessakin mielessä.. pyrin silti katsomaan aihe kerrallaan näitä - myöhemmin on yhteenvedon aika.
Kustannusten hallinta ja kulujen laskeminen
Kuuma peruna - kilpailukulut. Kilpailukustannukset ovat nousseet viime vuosina rajusti aluetasolta lähtien. Talkoovoimin seuratoimijoiden avulla järjestetyt aluekilpailut ovat vielä yleisesti järkevän hintaisia, mutta kaupallisten järjestäjien ja organisaatoiden kilpailukustannukset ovat nousseet kipurajoille. Pelkkä lähtömaksu ei muodosta kilpailukulua kuten hyvin tiedetään. Kustannuksia tulee ell-maksujen, turvallisuusmaksujen, hevosten majoitusten, sähköjen ja monen monen muun muodossa. Kustannusten nousuun ei ole yksiselitteistä syytä - se on monen asian summa. Ketään ei liene eri mieltä että kuluja pitää laskea kuitenkin niin että kilpailutoiminnan järjestäminen on kannattavaa ja järkevää. Usko tai älä, se on aidosti yksinkertaista pienillä muutoksilla kuten kohta tulet huomaamaan.
Kilpailukalenteri ja kilpailutasot
Painotan nyt tässä kohtaa että haluan kehittää kokonaisvaltaisesti hevos- ja ratsastusurheilua, mutta oma osaamisalue sekä tietotaito on vahvasti estepuolella. Kiinnostus lajeja kohtaa on olemassa mutta omat rajoitteensa ne kai minullakin on. ;) Eli jos teksti tuntuu painottuvan estepuolelle, se ei ole sitä ihan tarkoituksenmukaisesti..
Kilpailutasojen sekä sääntöjen muutoksilla saadaan aikaan helposti pieniä ihmeitä. Inhoan itse ehdottomasti eniten sanoja ja ihmisiä jotka hokevat "ei" tai "ei saa" tai ehkäpä "ei pysty". Kaikkea pystyy kun halutaan! Kansallisia kilpailuita on Suomessa suhteellisen paljon. On näyteikkunakilpailuita sekä ns pikkukansallisia. Kun järjestäjä ottaa harteilleen kansallisten kilpailuiden järjestämisen on sääntö- ja määräysasteikko verrattaen raskas taakka kantaa. Eittämättä sääntöjen tapaan toimimalla nostetaan järjestäjän kustannuksia joka tietysti heijastuu kilpailijan kukkaroon; eläinlääkärit, ambulanssit sekä muut oheistoiminnot ovat isoja kustannuksia! Mielestäni tulevaisuudessa kansallisia kilpailuita tulee järjestää entistä vähemmän mutta huomattavasti laadukkaampana. Kun yhteistä jaettavaa ei ole paljon, jaetaan sekin vähä järkevämmin.
Jatkossa kansallista statusta kantavat vain tietyt laadukkaat kilpailut näyteikkunakilpailuiden (GP / SM) lisäksi. Nykyiset pikkukansalliset voivat ihan yhtä hyvin olla aluekilpailuita. Jos jotakuta helpottaa niin voidaanhan sitä lähteä muuttamaan kilpailuiden nimiä tai antaa vaikka tähtiä, jottei ahdista jos joutuu itse pois kansallisen kisaajan statuksesta. :)
Aluekilpailuiden järjestäminen on huomattavasti kevyempää ja helpompaa. Lähtömaksut ja kilpailukulut ovat maltillisia. Se, että järjesteään aluekilpailut, ei tarkoita etteikö järjestäjä voisi panostaa niihin. Päinvastoin. Tiukentamalla ja tarkentamalla kansallisten kilpailuiden kriteereitä sekä määrää luodaan järjestelmä jossa kansalliseksi järjestäksi haluavan tahon tulee näyttää kykynsä aluekilpailuiden yhteydessä. Myös aluekilpailut voivat olla näyttävät, koristeelliset, laadukkaat ja kaksi- tai kolmipäiväisiä. En halua tinkiä laadusta - päinvastoin.
Alueellinen yhteistyö sekä seurojen että tallien välillä on tärkeää - luodaan hyviä alueellisia kiinnostavia kilpailusarjoja parempien palkintojen sekä normaalia laadukkaampien aluekilpailuiden muodossa niin saavutetaan varmasti ne tällä kaudella kadonneet kilpailijat entistä paremmin! Luodaan sitä yhteistyötä yli rajojen!
Kilpailujärjestelmän uudelleensuunnittelulla voidaan jo itsessään saada harrastajalle sekä jonkin verran kilpailuja kiertävälle aikaan merkittäviä säästöjä. Lähtömaksu voi olla 25€ 50€ sijasta!
SRL:n tuki ja osallisuus
Kun aletaan puhua niistä kenellä sitä rahaa harrastamiseen tai pikemminkin ammatin harjoittamiseen palaa hurjasti ei riitä enää kilpailukalenterin muokkaaminen. Toki se näkyy täälläkin, mutta kansallisia kiertävien kanssa pitää tehdä jo muutakin. Siis sikäli mikäli halutaan säilyttää elivoimainen GP-sarja ja näyteikkunakilpailut!
Olen jo useasti kirjoittanut ja ilmaissut tyytymättömyyteni SRL:n suuntaan kun puhutaan vaikkapa GP-sarjasta ja sen järjestelyistä. Esimerkiksi GP-kilpailun järjestäminen tulisi olla seuroille erittäin haluttu juttu jolla saadaan vaikka rehellisesti sitä tuottoakin pankkitilille investointeja sekä jäsenistön kouluttautumista sun muuta varten. Nyt ison GP-kisan järjestäminen on nuorallatanssia. Nuora kaiken lisäksi kulkee kohtuu korkealla - pudotus voi olla raju!
Nyt tällä kertaa vain yksi suora toimenpide-ehdotus. Kyllä, yksi asia joka voi muutta.. no ehkä ei kaikkea mutta ainakin PALJON!
1. Liitolla on GP-sarjoihin sekä muihin sarjoihin kuuleman mukaan hyvät sponsorisopimukset. Nämä sopimusrahat tulisi ohjata täysimääräisenä kilpailusarjojen pyörittämiseen! Tuskinpa tukijat haluavat aidosti tukea organisaatiota vaan kilpailusarjaa, urheilijoita ja tapahtumia. Kun nuo voivat hyvin sponsori saa rahoilleen sen vastineen mitä haluaa. Kun nuo voivat hyvin ollaan onnistuttu ja saavutettu tavoite joka edesauttaa parantamaan tasoa kaikilla mittareilla.
Kun tuo raha jaetaan järkevällä systeemillä saadaan hyvinvoiva sekä kannattava kansallinen kilpailujärjestelmä. Palkintoja saadaan nostettua jopa merkittävästi sekä lähtömaksuja jne pienennettyä. Kun vielä jossakin vaiheessa saadaan tähän kohtaan hevosten tilapäiskarsinoiden hinnoittelua järkevämmäksi alkaa paketti olemaan kasassa.
Seurojen toki tulee olla entistä aktiivisempia ja hankkia myös itse omia sponsoreita - meilläkin on Salossa oikeasti todella hyvin yritysmaailma Salo Horse Show'n takana. Ei voi kuin ihailla ja kiittää tukijoita jotka vaikeinakin aikoina sponsoroivat meidän omaa huipputapahtumaamme. Käsi sydämellä, ilman noita tukieuroja ja tuota myyntityötä meillä ei olisi mitään edellytyksiä pitää kisoja!
Kilpailupaikat ja kilpailijat
Kun kilpailujärjestelmää on saatu uuteen uskoon tulee samanaikaisesti tarkistaa kilpailupaikkojen kriteerit. Jos ja kun halutaan entistä laadukkaampia kansallisia kilpailuita tulee olla selvät speksit mitä vaaditaan, mitä halutaan. Mulla on ajatus eräänlaisesta "to do listasta" joka jokaisen kansallista kilpailua järjestävän seuran/kilpailupaikan tulee noudattaa. Listalla on yksinkeritaisia siisteyteen, pohjien laatuun sekä henkilökunnan lukumääriin liittyviä asioita. Selkeät yksiselitteiset kriteerit paikoilla jotka järjestävät tuon uuden systeemin mukaisia kansallisia kilpailuita. Luodaan kilpailupaikkojen ranking: vain parhaat paikat parhaille kilpailuillle! Tällä haluaisin myös sitä että paikkoihin panostettaisiin entistä enemmän. Suuntaus on ollut muutaman viime vuoden aikana todella positiivinen tällä saralla jo mielestäni. Tämä ylläpitäisi ja varmistaisi ettei paikat pääse huonoon kuntoon. Samalla luo tiettyä sopivaa kilpailuhenkeä - halutaan panostaa, halutaan parhaat kilpailut!
Niin muuten.. tämä ei ole mikään oikotie onneen kilpailijoillekkaan. Totta kai kaikki haluaisivat tuohon entistä laadukkaampaan, halvempaan sekä osin rahakkaampaan kansalliseen sarjaan mukaan.. sinne päästäkseen täytyy olla tietty ranking. Ranking järjestelmää voisi hieman tarkastella ja muuttaa sekä luoda entistä selvästi reaaliaikaisemmaksi. Siten että vaikuttaisi edellisen kauden suoritukset yhdessä esimerkiksi "haastajana" toimivien kuluvan kauden suoritukset. Näillä saataisiin aitoa panosta sekä laadukasta KILPAILUA myös aluekilpailuihin.... tätä voisi pohtia joskus myös vähän enemmän?! Mutta summa summarum, jotta pääset ns uutena haastajana kansalliseen rinkiin annat näytöt aluekisoissa. So simple!
Tästä tuli nyt kohtuu pitkä ja erityisen sekava sävellys, mutta alku jollekin...... viikonloppuja, itse lähden nauttimaan Ypäjän Derbykentästä!
torstai 30. toukokuuta 2013
Kesä alkoi!
 |
| Ulin kesäkoti. |
Eilinen rata meni hyvin, tamma osaa hypätä. Se kerrottakoon kaikille jotka sitä jaksaa epäillä aina vaan. 110 ei tunnu missään! Kunhan minä pääsen noista hölmöyksistäni eroon niin se 120 häämöttää.. se on oikeastaan jo ihan kulman takana...
Kisojen jälkeen Uli pääsi Perttelin Inkereelle kesäkotiin. Siellä on seurana vanha tuttu kööri, kiva kesätalli, tarhat ja 4ha laidunta.. ehkä tamma sielläkin pääsee käymään vielä. :)
lauantai 18. toukokuuta 2013
Ratsastuskilpailuista... taas, eikä viimeisen kerran..
Nyt kun ollaan suurinpiirtein päästy herpes-kohun yli on tullut tuttu puheenaihe ihmisten huulille:
ratsastuskilpailuiden hinnoittelu - kilpailemisen kalleus! Kilpailemisen kalleudesta löytyy blogista postauksia.. jo parin vuoden takaa. Samat sanat voidaan käyttää edelleen.
Tästä aiheesta olen tosiaan usein kirjoittanut ja puhunut avoimesti harrastekilpailijan sekä GP-osakilpailun johtajana. Oikeastaan tuo nimenomainen yhdistelmä tuo minulle oman näkemykseni mukaan todella hyvän kompetenssin puhua aiheesta. Alkuperäinen tarkoitukseni oli kirjoittaa älyttömistä kilpailuhinnoista sekä muista älyttömyyksistä. Taas. Noh, lopulta se ei ole se ongelma. Ongelma on järjestelmä ja toisaalta myös kattojärjestö.
Olen osallisena SRL:n kilpailustragegian työryhmässä. Valitettavasti tuohon ryhmään en ole työn ja muiden toimien takia pystynyt antamaan paljoakaan. Toisaalta taas sehän on ns suuren linjan strategiaa eikä kovin lähellä konkretiaa. Siellä maalataan tavoitteet - mutta suurin työ alkaa vasta sen jälkeen. Toteuttaminen, jalkauttaminen tai miksi sitä ikinä haluaa kutsua vaatii todella jämäkän työotteen sekä hyvän suunnitelman... ja ennenkaikkea sen toimivan organisaation. Tai ehkä paremminkin hyvät resurssit. Tällä hetkellä en näe niitä resursseja.
Eli siis en nyt ala kirjoittamaan kilpailun kalleudesta vaan työstän ratkaisumallin ongelmaan. Ratkaisut vaativat priorisointia, ilman priorisointia ei ikinä saada tulosta tai kehitystä. Otan haasteen vastaan ja esittelen mallin/ehdotukset lähiviikkoina. Tuossa mallissa käsitellään kilpailutoimintaa. Liiton ohjaama valmennustoiminta ei liene todellisuudessa juurikaan paremmalla taholla. Odotan jo mielenkiinnolla keskusteluita ehdotuksiiini liittyen!
P.S Monet toisaalta kitisevät kilpailemisen kalleudesta, mutta valitsevat kaikesta huolimatta aina itse kalleimmat kilpailut? Okei, jos kisaat GP:tä vaihtoehdot on vähissä. Muilla sen sijaan on laadukkaita edullisempia vaihtoehtoja...
ratsastuskilpailuiden hinnoittelu - kilpailemisen kalleus! Kilpailemisen kalleudesta löytyy blogista postauksia.. jo parin vuoden takaa. Samat sanat voidaan käyttää edelleen.
Tästä aiheesta olen tosiaan usein kirjoittanut ja puhunut avoimesti harrastekilpailijan sekä GP-osakilpailun johtajana. Oikeastaan tuo nimenomainen yhdistelmä tuo minulle oman näkemykseni mukaan todella hyvän kompetenssin puhua aiheesta. Alkuperäinen tarkoitukseni oli kirjoittaa älyttömistä kilpailuhinnoista sekä muista älyttömyyksistä. Taas. Noh, lopulta se ei ole se ongelma. Ongelma on järjestelmä ja toisaalta myös kattojärjestö.
Olen osallisena SRL:n kilpailustragegian työryhmässä. Valitettavasti tuohon ryhmään en ole työn ja muiden toimien takia pystynyt antamaan paljoakaan. Toisaalta taas sehän on ns suuren linjan strategiaa eikä kovin lähellä konkretiaa. Siellä maalataan tavoitteet - mutta suurin työ alkaa vasta sen jälkeen. Toteuttaminen, jalkauttaminen tai miksi sitä ikinä haluaa kutsua vaatii todella jämäkän työotteen sekä hyvän suunnitelman... ja ennenkaikkea sen toimivan organisaation. Tai ehkä paremminkin hyvät resurssit. Tällä hetkellä en näe niitä resursseja.
Eli siis en nyt ala kirjoittamaan kilpailun kalleudesta vaan työstän ratkaisumallin ongelmaan. Ratkaisut vaativat priorisointia, ilman priorisointia ei ikinä saada tulosta tai kehitystä. Otan haasteen vastaan ja esittelen mallin/ehdotukset lähiviikkoina. Tuossa mallissa käsitellään kilpailutoimintaa. Liiton ohjaama valmennustoiminta ei liene todellisuudessa juurikaan paremmalla taholla. Odotan jo mielenkiinnolla keskusteluita ehdotuksiiini liittyen!
P.S Monet toisaalta kitisevät kilpailemisen kalleudesta, mutta valitsevat kaikesta huolimatta aina itse kalleimmat kilpailut? Okei, jos kisaat GP:tä vaihtoehdot on vähissä. Muilla sen sijaan on laadukkaita edullisempia vaihtoehtoja...
Blogger sensuuri
Pari päivää sitten huomasin että jotain outoa on tapahtunut 2013 julkaistuille teksteille:
YHTÄ AINUTTA EI OLE NÄKÖSÄLLÄ!
Blogger sensuuri on näemmä iskenyt. No ei tekstejä tainnut olla kuin viitisen kappaletta.. kaivan ne jossain vaiheessa back upeista (osa tosin kadonnut lopullisesti). Kevään ja kesän myötä tulee entistä enemmän tekstiä. Kisajärjestelyistä, omista kisoista, urheilusta sun muusta.
Tuke
YHTÄ AINUTTA EI OLE NÄKÖSÄLLÄ!
Blogger sensuuri on näemmä iskenyt. No ei tekstejä tainnut olla kuin viitisen kappaletta.. kaivan ne jossain vaiheessa back upeista (osa tosin kadonnut lopullisesti). Kevään ja kesän myötä tulee entistä enemmän tekstiä. Kisajärjestelyistä, omista kisoista, urheilusta sun muusta.
Tuke
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)